teatteri moderni kanuuna

Murheenkapselin laukaisu. Ilman halki lentää yksinkertainen kaksiulotteinen avaruuskapseli vasemmalta oikealle. 

Astronautti onkin kriitikko joka astuu taidegalleriaan kukkona tunkiolle. Kaikennäkevä vapahtaja lausahtaa kepeän silmäyksen luotuaan – Kyseessähän on surullisen kuuluisa yritys kantaa suurisieluisen uudistajan ainutkertaisuud 

Edelleen lähtöpisteessä. Singenal jatkaa TV-toimittajan nöyryyttämistä, kunnes keskeyttää lähetyksen ja aloittaa taksimatkansa gallerian kautta avaruusasemalle. 

Filosofian tohtori August Modern, suhteidenvälisen takaporttiteorian luoja, telakoituu murheenkapseliin ja tuo huonoja uutisia – Singenal on menettänyt vaimonsa ja lapsensa kreikkalaiselle parturille, sekä tohtorin arvonsa julkisuuteen vuotaneen väärinkäsityksen johdosta, isä on kuollut, äiti jätetty perinnöttä ja häädetty köyhäintaloon sekä velipoika määrätty syyntakeettomana laitoshoitoon. 

Haimasyöpää sairastava presidentti, Singenalin isäukko mainitsee kuolinvuoteelta pojalleen pari valittua läksiäissanaa, – ensinkäään, en luota kuolemaan, ja toiseksi, en usko kansakuntani lasten selviytyvän isättä. Sinä, rakas Ludvig olet minun lohtuni. Olet avain kylliksi mittavaan muistokirjoitukseeni. Ludvig häpäisee isänsä, tanssimalla nöyryyttävästi tämän kuolinvuoteen äärellä. 

Kriitikko on kokki on katkera vanhus on perheensä haudannut murhamies ja raiskaaja, petturi, hylkiö ja luottokelvoton yksinäinen hyljätty mies, joka tapaa itsensä silmätysten. 

Ylimielinen nero, astronautti Ludvig Singenal kertoo TV-haastattelussa tulleensa valituksi avaruusmatkalle, juuri paikallistetulle maailmankaikkeuden laidalle. 

Itse oman ruumiinavauksensa patologi, joka näkee luisevan puunuken tanssivan, – merkitseekö se jotakin? Sellaiseen on mahdotonta vastata.